Tiia Löfqvist Ei rahalla, vaan järjellä

Yritystuet pois, tukea vain työttömän palkkaamiseen

Suomessa maksettiin vuonna 2015 yritystukia 4 136 miljoonaa euroa vuodessa. Niitä maksetaan myös yrityksille, jotka eivät niitä taloutensa puolesta tarvitsisi, vaan voisivat rahoittaa menonsa tulorahoituksella. Valtiontalouden tarkastusviraston laillisuustarkastuskertomuksen mukaan tukien myöntämisessä ja valvonnassa on ongelmia. Valtionavustuslaissa säädetään valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Näihin kuuluu myös tuen tarpeellisuus. Valtionavustus ei ole tarpeellinen, mikäli valtionavustuksen hakija pystyisi rahoittamaan hankkeen tai toiminnan omalla rahoituksella tai oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ehdoiltaan rinnastuvalla muulla rahoituksella. Valtionavustuksen tulisi aina olla poikkeus. Myös laillisuudessa niin hakemuksien jättöajoissa, hankkeiden aloituksissa että ehtojen noudattamisessa on todettu suuria puutteita.

Vuonna 2015 työttömiä oli keskimäärin 252 000 henkilöä. Kelan mukaan työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna 2016 yhteensä 4 974 milj. euroa. Työttömyyskassojen maksaman ansioturvan osuus menoista oli 2 805 milj. euroa. 

Lisäksi osa työttömistä saa toimeentulotukea. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 toimeentulotuen bruttomenot olivat koko maassa yhteensä 745,5 miljoonaa euroa. Myös toimeentulotuki on viimesijainen etuus, kuten yritystuen kuuluisi olla. Toimeentulotuen tarveharkinta on kuitenkin huomattavasti tarkempaa, kuin yritystukien. Yritystukien kohdalla ei yritys menetä mitään, toimeentulotuen saajan on ensin realisoitava koko omaisuus ja mahdolliset säästöt. Tässä on minusta melkoinen ristiriita vahvemman eduksi.

Ehdotankin, että otetaan käyttöön ns. yritysten aktiivimalli, jossa kaikki yritystuet lakkautetaan, sillä se järjestelmä ei juurikaan edesauta työllisyyttä, eikä tuo verotuloja, lihottaa vain jo valmiiksi menestyneiden yritysten kassaa. Jäljelle jätetään vain palkkatuki ja sitä kehitetään ja markkinoidaan aktiivisemmin siten, että järjestelmästä tulee kaikkia osapuolia hyödyttävä malli.

Suomessa on valtava määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla olisi olemassa todellista kasvupotentiaalia, mutta kasvua rajoittaa se, ettei ole varaa palkata lisää henkilökuntaa. Palkkatuen avulla tällaiset PK-yritykset  voivat saada rajoitetun ajan perustelluista syistä palkkatukea työttömän henkilön palkkaamiseen. Näin yrityksen kasvu saataisiin käynnistettyä, työttömälle töitä ja lopulta yritys pystyisi itse maksamaan palkkatuella hankitun työntekijän palkan. Tässä mallissa voittajia ovat niin yritys, työtön työnhakija kuin myös valtio, sillä menestyvä yritys tuo verotuloja, tarjoaa työpaikkoja ja vastaavasti työtön työnhakija saataisiin pois työttömyys- ja toimeentuloturvan piiristä maksamaan veroja.

Työllistämistukea voisivat myös saada yksinyrittäjät, joilla ei ole varaa palkata sijaista sairausloman, äitiys- tai isyysloman, hoitovapaan tai kesäloman ajaksi. Tällä olisi samankaltainen heijastevaikutus kuin edellä mainitussa tapauksessa.

Meillä olisi olemassa jo lähes valmis paketti, jolla saataisiin työttömät töihin ja yritykset menestymään ihan ilman yritystukiakin, kun sitä vain osattaisiin hyödyntää. Lopputulos olisi se, että työttömyys laskisi, yritykset menestyisivät ja valtiolle syntyisi merkittävää säästöä samalla, kun verotulot kasvaisivat.

Ei tämä voi oikeasti olla niin vaikeaa, kuin annetaan ymmärtää?

Kysymys on enemmänkin halusta, miten asiat halutaan hoitaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Usein nerokkaat keksinnöt ja nerokkaat ratkaisut ovat yksinkertaisen selkeitä. Tiian yritysten aktiivimalli on juuri sellainen! Harmi, että kotimainen hyvävelijärjestelmä nujertaa tämänkin. Intressipolitiikka on aina valtava este..

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Harmi että muissakin maissa tuetaan yrityksiä valtion piikkiin. Moinen pitäisi kieltää kaikilta niin olisi reilummat markkinat

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässäpä yksi käytännön esimerkki alueellisesta tuesta, jonka yritys sai ollessaan sopivassa maakunnassa ja ELY sen myönsi.

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava yritys Pohjois-Suomesta

Kyseinen yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa seuraavalla hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi."

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015 ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017!!

Kyseessä on nyt yksi havaitsemani esimerkki eikä ole tarpeellista keskittyä erityisesti tähän yritykseen, sillä se on käyttänyt anottavia yritystukia ja saanut ne asianmukaisesti eikä siten ole tehnyt mitään väärää.

Tärkeämpi asia on miettiä, mitä tämä tarkoittaa sen maan sisäisten kilpailijoiden eli muiden vastaavia tuotteita tekevien suomalaisten yritysten kannalta. Aika suurista summista on kyse, jotka jo ennestään vakavarainen yritys saa tukena. Jos haluaisit tehdä samaa vaikkapa Uudellamaalla, ei olisi mitään mahdollisuutta saada vastaavaa tukea.

Kyseessä ei ole tuotekehitykseen tai innovaatioihin kohdistettu rahoitus vaan suoraan tuotantolinjan uudistamiseen liittyvä investointi. Valitettavasti hankekuvauksissa ei liikesalaisuuksien vuoksi kerrota paljonko on jäänyt yrityksen omaksi osuudeksi tässä hankkeessa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Ehdotankin, että otetaan käyttöön ns. yritysten aktiivimalli, jossa kaikki yritystuet lakkautetaan, sillä se järjestelmä ei juurikaan edesauta työllisyyttä, eikä tuo verotuloja, lihottaa vain jo valmiiksi menestyneiden yritysten kassaa."

Yritystuissa on kehitettävää, mutta kannattaa kuitenkin blogistin ja monen muunkin opiskella paremmin yrityksen tilinpäätöksen muodostumista. Annan yksinkertaisen esimerkin viime vuodelta. Olin siis mukana asiantuntijana avustamassa teollista yrittäjää yrityskokoon nähden mittavassa investoinnissa. Liikevaihto noin 1,5 meur, työntekijöitä 10 + yrittäjä. Kannattavuus oli heikentynyt teknologian vanhenemisen myötä (oli vaipunut tasolle liikevoitto 3%/käyttökate 5% ja ennusteli toiminnan loppumista/yrityksen myyntiä noin 5 vuoden kuluessa jos mitään ei tehdä). Tilannetta päätettiin parantaa noin 0,5 meur investoinnilla.

Tukea haettiin ja saatiin 30% eli 150 000 euroa. Yrityksen tilat olivat vakuutena ennestään käyttöpääomarahoitukselle, joten hankittava tuotantolaite oli oikeastaan ainoa mahdollisuus asettaa vakuudeksi. Pankki ei kuitenkaan arvostanut konetta kuin 60 % sen hankinta arvosta. Rahoitus hoitui yrittäjän laittaessa 10% eli 50 000 omaan pääomaan. Vaikka yrityksen kannattavuus oli heikentynyt on se silti ollut plussalla ja veroja maksettu liikevoitosta lain määräämällä tavalla. Nyt sitten se tärkeä huomioitava. ELY ei anna myönteistä tukipäätöstä, ellei yrityksen ennusteet ole realistiset/kasvupainottoiset ja hakemus täytä varsin yksiselitteisiä EU määräyksiä.

Yrityksellä on tietenkin poisto-oikeus hankittavaan omaisuuteen. Pidemmällä aikavälillä se on keskimäärin 25%/ vuosi koskien koneita. Ilman tukea poisto olisi keskimäärin 100 000 euroa/v ensimmäisen 3 vuoden aikana. Tuen kanssa noin 70 000 euroa/vuosi seuraavan kolmen vuoden aikan (päässä laskettuna, mutta kertonee mistä on kysymys). Tehdyllä investoinnilla käyttökate uskotaan saatavan tasolle 9 %, toimitusaikoja lyhyemmäksi ja laadun parantuessa lisää tekemistä (= liikevaihtoa ylös). Liikevaihdolla 1,6 meur, käyttökatetta jäisi noin 140 000/v ja poistojen jälkeen ilman tukea ja korko huomioiden verotettavaa tuloa 30 000 (siis 20%:n mukaan veroa tilitettäisiin 6000 euroa).

Kun huomioidaan tuki (siis investoinnin todellinen arvo 350 000) jää verotettavaa tuloa pienemmän poiston ja pienemmän korkokustannuksen jälkeen 60 000 (josta veroa 12 000 euroa/v). Hankinnan käyttöikä on noin 10 vuotta. Yrittäjä saa sijoittamansa pääoman takaisin kasvavien osinkotulojen kautta siinä vaiheessa kun kassassa on rahaa lainan lyhennyksien jälkeen. Esimerkin tarkoitus on kertoa, ettei veronmaksajat menetä sijoitustaan 150 000 kokonaan muutoin kuin konkurssissa vaan alkavat saada sitä takaisin yrityksen onnistumisen myötä.

Tuolla aikaisemmalla 3 %:n liikevoitolla ja entiset korot huomioiden verottaja sai 8000 euroa/ vuosi. Mutta mikä tietenkin tärkeintä, uskon että tämäkin yritys sai elinkaartaan pidennettyä ainakin 10 vuotta ja kun vielä laskee 10 työntekijän maksamat verot niin tilanne on riskirahoittaja verottajalle ihan hyvä sijoitus. Mainittakoon, että vajaa puolet tuosta yrityksen liikevaihdosta menee vientiin päähankkijoiden kautta. Korvaavaa pajaa ei tällä seudulla ole. Joten olihan se kakkukahvien paikka yrityksessä kun positiivinen päätös tuli.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tähän voi esittää muutamia kysymyksiä.

Miksi yritys ei aiemmin investoinut uuteen teknologiaan? Mitäpä jos yrittäjä otti rahaa ulos osinkoina ymmärtämättä investointitarvetta ajoissa.

Toinen saman alan yrittäjä on tehnyt aiemmin investoinnit omalla rahallaan esim Uudellamaalla ajoissa ja pärjää kilpailussa paremmin. Koetko että on kohtuullista, että toisella alueella oleva yrittäjä tuodaan tuella samaan tilanteeseen?

Laskelmia taas voidaan tehdä monin tavoin. Tuo toinen menestyneempi yrittäjä saattaisi investoida edelleen ja palkata lisää maksaen saman verran veroja. Omilla toimillaan hän on pärjännyt paremmin kotimarkkinoilla ja pohtii investointeja vientiä ajatellen, nyt kotimarkkina toista yrittäjää tukemalla muuttuu epäedullisemmaksi. Se että kuten kuvasit, niin samalla seudulla ei ole, ei välttämättä ole kovin kestävä peruste.

Ei tässä ole kyse pelkästä tilinpäätösanalyysistä vaan esim terveestä kilpailusta ja yrittäjien kyvykkyysistä. Vapaan kilpailun kannalta ollaan monesti aivan metsässä näiden tukien kanssa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Miksi yritys ei aiemmin investoinut uuteen teknologiaan? Mitäpä jos yrittäjä otti rahaa ulos osinkoina ymmärtämättä investointitarvetta ajoissa."

Olet siinä oikeassa, että investointi- ja kehitystarve huomataan erityisesti pienemmissä yrityksissä usein liian myöhään. Kun yrittäjä on kiinni aamusta iltaan ja pienemmälläkin kannattavuudella pärjää, niin siinä sokaistuu ja luottaa parempaan päivään. Kun markkinat romahtaa kuten kävi Venäjän kriisissä ja erityisesti 90 laman koittaessa 80-luvun holtittoman kasinotalouden jälkeen, on tilanne sanoisin vaikeahko. Strateginen johtaminen on vaikea laji (liiketoimintaympäristön muutoksien ennakointi suhteessa omiin resursseihin) ja luottamus päätöksentekoon on ollut vakavalla koetuksella vuosia. Nyt on menty parempaan suuntaan ja investointeja uskalletaan tehdä.

Olen tällä alueella häärinyt vuodesta 85 yrittäjänä, pkt-yrityksien hallituksissa (noin 20 yritystä), vuokratoimitsjohtajana jne, joten kohtuullisen hyvin tiedän ongelmat. Mm. miksi vaikkapa lieksalaiseen tai Juuassa sijaitsevaan yhtiöön on tavattoman vaikeaa saada ammattilaista vetäjäksi tai tekijää modernin teknologian käyttöönottoon. Uudellamaalla ja vaikkapa Joensuussa se onnistuu paljon paremmin. Miksi? Siksi ettei lähistöllä ole tarjolla vastaavaa työtä jos jokin menee pieleen. Puoliso ei saa työtä. Lapsien halut. Jos ostat asunnon, miten pääset siitä eroon. Nämä ovat realiteetteja.

Koko Suomea ajatellen työvoiman saaminen (kannustaminen) liikkumaan on varmasti kansantalouden kannalta hyvä ratkaisu. Täältäkin ne 10 työntekijää Uudellemaalle menestyneemmän yrittäjän hoiviin. Hän ei ole ehkä nostanut osinkoja.

Mutta nyt mennään kertomani yrittäjän kohdalla eteenpäin ja kovasti uskon hänen onnistuvan. Teidän ja minun tuella. Mutta toki lupaan näyttää mm. tämän blogin sisällön kommentteineen hänelle ja miksipä ei koko työntekijä porukalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Onnea minäkin toivotan. Toivottavasti yritys pääsee uuteen nousuun. Sen on toiminut nykyisellä lainsäädännöllä ja tukipolitiikalla kuten pitääkin, joten eipä siinä kritisoitavaa. Enkä edes tapausta tunne, joten heittoni ovat yleismaailmallisia enkä syytä ko yritystä mistään tuntematta tilannetta.

Vaikeita ovat nämä asiat ratkaistaviksi. Hanhiniemen biisin sanoin: jos se ois helppoo, oisit tehnyt sen jo.

Keskustelua tarvitaan lisää ja tällä hetkellä ei ole aavistustakaan mitä yritystukia pohtiva parlamentaarinen työryhmä tekee. Se perui väliraportin ja ryhmästä uloslentämisen uhalla he eivät saa kommentoida tekemisiä julkisuuteen. Tämä lienee sitä uutta avointa päätöksentekoa, jota hallitus mainosti.

Onnea vaan teille - toivottavasti onnistutte!

Käyttäjän TiiaLfqvist kuva
Tiia Löfqvist

"kannattaa kuitenkin blogistin ja monen muunkin opiskella paremmin yrityksen tilinpäätöksen muodostumista"

Taustastani sen verran, että olen koulutukseltani liiketalouden tradenomi, sivuaineena yritysverostus ja tilinpäätös. Olen toiminut yli 10 vuotta yrittäjänä ja olen ollut yli 12 vuotta opettajana kaupallisella alalla. Luulenpa, että minulla on "jotain pientä käsitystä" yrityksen tilinpäätöksen muodostumisesta ;)

Mainitsemasi esimerkki on valitettavasti se poikkeus, joka vahvistaa säännön. Yritystuki on auttanut yritystä eteenpäin ja auttanut työllistämään. Kysymys kuitenkin kuuluu, että eikö olisi ollut mahdollista hoitaa asiaa velkarahan kautta? Vakuuksia saa kyllä hankittua. Niin moni pieni yrittäjä tekeekin, omavelkaisella takauksella kantaen riskit läpi elämän. Koska suurella osalla PK-yrityksiä ei ole edellytyksiä saada yritystukia samalla tavalla kuin isoilla yhtiöillä.

Esimerkistäsi huolimatta valitettavasti vaan suurin osa yritystuista valuu yrityksille, jotka eivät sitä oikeasti tarvisisi tai sitten niillä tekohengitetään yrityksiä, joilla ei ole terveen kannattavuuden perusedellytykset kunnossa.

Meillä elämänsä alkutaipaleella olevat opiskelijat pakotetaan elämään velkarahan turvin.
Mielestäni myös yrityksiin pitää soveltaa sääntöä, että pitää ottaa vastuu omasta kehityksestä ja kasvusta, vaikka velkarahalla.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Kysymys kuitenkin kuuluu, että eikö olisi ollut mahdollista hoitaa asiaa velkarahan kautta? Vakuuksia saa kyllä hankittua"

Mistä lisävakuuksia saa hankittua? Kerro niin vien useita yritysinvestointeja eteenpäin. Finnveran hartiat ovat nykyisin varsin ohuet. Pankki ei ota enää nykyisin mielellään yrittäjäperheen taloa vakuudeksi. Mutta kerro?

Miksi ette ole enää (menestyvä?) yrittäjä? Suomi tarvitsee yrittäjiä ja erityisesti kansainväliseen kasvuun kykeneviä.

Kun olet yritysverotuksen asiantuntija, tunnette myös käsitteen verokiila? Se on Suomessa yksinkertaisesti liian suuri. Jos sitä rasitusta voidaan lieventää (erityisesti ansioverotusta keventämällä) ja pääomien saantia parantaa (+ vakuuksien saamista), on yritystuista näilläkin selkosilla helpompi luopua. Ja eihän ne tuet todellisuudessa koske kuin murto-osaa teollisistakaan yrityksistä. Ehdot on kuitenkin kovat (kuten tietänet?). Investoinnin suuruus x% liikevaihdosta. Kasvu ja kannattavuus + mielellään kansainvälinen kontaktipinta. Kapasiteettia samalle toimialalle kotimaan markkinoita varten ei suvaita - jos on ylitarjontaa. Jne jne. Verorasitukseen kuuluu myös varsin isot erot eri asuinpaikkakuntien kesken.

Suosittelen tutustumista myös 70...90 luvulla vallinneeseen tukimuotoon "käynnistysavustus". Kehitysalueella kolmen vuoden aikana mittava kompensaatio nimenomaan palkkakustannusten subventoimiseksi. Se jos mikä vääristi kilpailua.

Lisäopiskelu ei ole koskaan pahasta. Aika muuttuu. Niin minäkin teen jatkuvasti vaikka 65 on mittarissa. Ei pidä loukkaantua. Menestystä toivon opettajan tehtävissä - oikeilla ja ajantasaisilla tiedoilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suorista tuista pitäisi siirtyä lainoihin ja pääomasijoituksiin. Riskirahaa nuoriin yrityksiin on kuitenkin Suomessa erittäin niukasti tarjolla. Massit ovat massoilla eläkerahastoissa eikä sieltäkään tule apuja.

Työn sivukulujen alennus on tietysti aika selkeä tapa kasvattaa työllisyyttä ja "tukea" vain työntekijöiden palkkaamista. Siinä ei ole byrokratiaakaan.

Suurimmat yritystuet ovat alennetut ALV kannat joita jotkut eivät suostu edes tulkitsemaan yritystuiksi. Vaikka tarkastusvirasto on näin luokitellutkin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pekkarisesta yritystukien uudistamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja, se on skandaali. Lähimenneisyyden näytöt ovat siitä osoituksena, "ääni on kuin jääkaapin hyrinää" ym. oma etu kiemurtelut julkisuudessa. Kansalaisten vaatimuksia katteettomien tukien maksamisessa ei kunnioiteta.

"Poliitikkojen jakamilla veroeuroilla on tuettu tuulivoiman rakentamista, huviristeilyä, kannattavia pörssiyhtiöitä, kelo-iglujen ja pitkospuiden rakentamista ja perhetyötä sekä keskittynyttä ruokakauppaa."

"Nyt yritystukien karsimista pohtii Mauri Pekkarisen parlamentaarinen työryhmä, jonka työ näyttää ylivoimaiselta. Ryhmän puheenjohtaja oli aikoinaan luomassa tukiautomaattia tuulivoimalle. Pekkarisen tytär ja vävypoika ovat olleet mukana tuulivoimakonsultointia harjoittavissa yhtiöissä.

Miksi sitten poliitikoille on ylivoimaista karsia ylisuuria yritystukia? Poliitikoille tuet ovat käyttökelpoinen keino jakaa omille äänestäjilleen ja muille sidosryhmille yhteistä hyvää veronmaksajien pussista. Yritystuen saajista löytyy myös kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoittajia. Kun tämän tietää, ei ole mikään ihme ettei yritystukia leikata."

https://www.paivanlehti.fi/yritystukia-on-mahdoton...

"Mari Kiviniemen (kesk) porvarihallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen junttasi tuulituet vuonna 2010. Suomen talous oli jo romahtanut, mutta se ei haitannut vaaleihin valmistautuvia päättäjiä."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012119049097_u...

Mauri Pekkarisen perhe hyötyy tuulivoimasta - ”Ne on ihan härskejä”
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-200000089...

Mikko Isotalo

Harmi pilata hyvä juttu, mutta valitettavasti maksettavat yritystuet ovat vain noin 1,3mrd. Mielivaltaisiin lukuihin 4...8 mrd vuodessa päästään, kun lasketaan esimerkiksi polttoöljyn kevyempi verokanta ja valtion maksut yliopistojen rahoittamiseksi Suomen Akatemian kautta "yritystueksi".

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/valtion-jakamien-...

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Tukea se verohuojennuskin on. Ministeriö laskee yritystuen määräksi blogissa ilmoitetun summan kuten linkkaamassasi artikkelissakin todetaan:

"Vaikka ministeriö on arvioinut yritystukien määrän tänä vuonna neljään miljardiin euroon, niin se, mikä kaikki määritellään yritystueksi, ei ole yksiselitteistä."

Tästä neljästä miljardista puuttuu miljardi:

"Työ- ja elinkeinoministeriön neljään miljardiin euroon ei esimerkiksi lasketa tukia maa-, metsä- ja kalatalouteen (noin miljardi euroa), joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö."

Ja mikäli kaikki epäsuorat yritystuet lasketaan niin päästään tosiaan huimaan kahdeksaan miljardiin:

"Kahdeksaan miljardiin euroon pääseminen edellyttäisi, että mukaan laskettaisiin myös muun muassa kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset."

"Ministeriössä tietyt verot katsotaan tuiksi, koska yritysten verohelpotukset ovat valtion näkökulmasta saamatta jäävää verotuloa."

Käyttäjän TiiaLfqvist kuva
Tiia Löfqvist

Luvut jotka kirjoituksessani mainitsin, on tarkistettu Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta https://www.vtv.fi/files/5840/14_2017_Yritystuet.pdf

Mikko Isotalo

Luvut ovat sieltä, mutta ne ovat verottajan tarkastelukulmasta. Miten vaikkapa Suomen Akatemian maksut ovat yritystukea? Vai lopetatko Tiia yliopistojen huippututkimuksen mallillasi?

Yritystuista saa raflaavia otsikoita, mutta totuus on karu: jos halutaan kerätä enemmän kuin kymmeniä miljoonia euroja rahaa vuodessa, tulee lopettaa yliopistojen huippututkimus, nostaa ruoan ja lääkkeiden alv 24%:iin, kallistaa rajusti Suomen sisäisiä rekkakuljetuksia jansitä kautta hintoja polttoaineveroja kiristämällä, luopua ruotsinlaivojen rekisteröitymisestä Suomen lipun alle, lopettaa Tekes-tuet innovaatioille sekä rikkoa valtion tekemät sitovat sopimukset tuulivoiman tuotantotuesta. Ja muita vastaavia.

En ole eri mieltä kanssasi yritystukien vähentämisestä, mutta kannattaa perehtyä asian todelliseen sisältöön ennen raflaavia lausuntoja.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #19

Hyvä pointti, kiitos jakamisesta. Noista suoraan maksetuista tuista Tekes eli nykyinen Business Finland saa 335 miljoonaa ja Suomen Akatemia 230 miljoonaa. BF:n rahoitusta pohditaan nostettavaksi enintään 200 miljoonalla. Kyseenalaista on BF:n muut palvelut kuin tutkimuksen ja kehityksen suora tukeminen mutta mielestäni yleistäen verot menevät aivan oikeaan osoitteeseen kuten Akatemiankin ollessa kyseessä.

Mahdollisen noston jälkeen mainitsemastasi reilusta miljardista noin puolet koostuu näiden kahden tahon rahoituksesta ja paha on mennä noihin muihinkaan kohteisiin vesurin kanssa heilumaan. TE-tomiston tosin voisi aivan huoletta aikuisten oikeasti lopettaa. Internet-aikana työnantajien ja -tekijöiden kohtaamiseen ei tarvita 50:nen miljoonan budjetilla toimivaa kiusausorganisaatiota.

Veroihin pitää tutustua erikseen, voisitko vinkata mistä alennettuja verokantoja kannattaa kurkata? Kirves on tässä vaiheessa vaihtunut kynsisaksiin, 50 miljoonaa löytyy leikattavaa suorista tuista yli miljardin sijaan. Ja toki jotain viilauksiahan aina voisi ja kannattaisi tehdä mutta alle sadassa miljoonassa varmaankin pysytään tässä kohtaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #20

Tuolta löytyy laaja raportti.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Tiesitkö että Suomessa on sellainenkin tuki kuin bisnesenkelituki? ;-)

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #21

Kiitoksia. Palkkatukiin käytetään 150 miljoonaa, sen summan voisi myös huoletta säästää johonkin muuhun. Eli 200 miljoonaa näin suoralta kädeltä koko potin sijaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Tuosta raportista puuttuu EU-osarahotteiset alueelliset tuet, jotka kepu haluaa pitää poissa keskusteluista. Niiden kokonaissumma viime vuonna 346 miljoonaa.

Tästä blogissani:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Mikko Isotalo Vastaus kommenttiin #23

Täysin totta, Niko. Yrityksille jaetaan absurdeja ELY-tukia maakuntiin investoitaessa, riippumatta yhtiön kannattavuudesta tai investoinnin järkevyydestä - ainakin oman kokemukseni mukaan. Tottakai yritykset ottavat ilmaista rahaa, kun sitä on tarjolla.

Kari Seppänen

Kivalta kuulostava idea, mutta ehkä kannattaisi ihan ensimmäiseksi tsrkistaa mitä tutkimustieto sanoo asiasta.

Esim.: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

"'Matalapalkkatuella ei vaikutusta työllisyyteen tai palkkoihin. (Huttunen ym. 2013)

'Palkka- ja työllisyystuilla ei ole havaittu olevan muissakaan maissa merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja taloudellisen aktiviteetin määrän. 'Kohdennetuilla työllisyys- ja palkkatuilla ei saavuteta niille asetettuja tavoitteita. Vain hyvin harvoin saadaan aikaan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi alennetuilla työnantajamaksuilla ja matalapalkkatuilla ei havaittu olevan minkäänlaista vaikutusta työllisyyteen. Nämä tuet saattavat kuitenkin joissakin tapauksissa nostaa kohderyhmänsä palkkatasoa.
(Useita kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia)

Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei ole todettu olevan vaikutusta työllisyyteen. Myöskään vaikutusta yritysten tuottavuuteen ei ole havaittu. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille. (Rauhanen ym. 2015) SMS 1-3"

Vaikuttaisi vähän siltä, ettei "yritysten aktiivimallilla" olisi toivottuja vaikutuksia?

Käyttäjän TiiaLfqvist kuva
Tiia Löfqvist

Kuten totesin, mallia pitäisi kehittää eteenpäin niin, että se toimisi nykyistä paremmin

Kari Seppänen

Yksi suurista ongelmista erilaisten tukien suhteen on niiden kilpailua vääristävät vaikutukset. Ne tosin tapaavat monasti unohtua erilaisia tukimalleja kehitettäessä - kuten sinunkin tarkastelussa, jossa mukaan mahtuivat vain työllistävä yritys, työtön ja valtio. Kuitenkin markkinoilla on muitakin yrityksiä (ja työnhakijoita).

Jos tarkastellaan kahta samanlaista yritystä, joista toinen saa palkkatukea ja toinen ei, niin lienee ilmiselvää, että tuetun yrityksen kilpailukyky on parempi. Toimivilla markkinoilla tämä taas johtaa siihen, että ajan myötä tuetut yritykset kasvavat ja tuettomat hiipuvat. Äärimäisessä päässä yrityksen kannattaisi hankkiutua eroon kaikesta vanhasta työvoimasta ja palkata vain palkkatuettuja työttömiä.

Toki tähän voi vastata, että järjestelmästä täytyy tehdä sellainen, ettei sitä voi käyttää väärin. Tämä on tietysti mahdollista, mutta minkälaisen valvontakoneiston järjestelmä vaatisi ollakseen riittävän aukoton? Kuinka monikertaiseksi ELY-keskusten virkamiesten määrä pitäisi nostaa?

Työllisyyden parantamiseen olisi paljon yksinkertaisempiakin vaihtoehtoja, jotka minimoisivat väärikäytösmahdollisuudet ja valvonnan tarpeen. Kuten vaikka perustulo (esim. perustilin mukaisesti), irtisanomissuojan poistaminen ja yleissitovuuden lakkauttaminen.

Käyttäjän TiiaLfqvist kuva
Tiia Löfqvist Vastaus kommenttiin #18

Itsekin kannatan ehdottomasti perustuloa. Tällöin tuki tulisi suoraan työllistettävälle, eikä yritykselle, jolloin kilpailuvääristymää ei tulisi. Tämä olisi se vaihtoehto nro 1!
Nyt näyttää kuitenkin pahasti siltä, että perustulon tulo kangertelee. Ja toistaalta tämänhetkinen yritystukijärjestelmä jos mikä vääristää kilpailua. Siitä olisi joka tapauksessa päästävä eroon.
Toisaalta jos on kaksi samanlaista yritystä, kummallakin pitäisi olla yhtä suuret mahdollisuudet palkkatukeen. Halusta ja tarpeesta työllistää riippuu sitten enemmän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #25

Palkkatuki näyttää parantavan vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia mutta samalla syrjäyttävän muiden työtilaisuuksia. Ainakin sen käytön olisi syytä olla erittäin harvinaista.

Perustulo yhdessä hyvin joustavan palkanmuodostuksen kanssa voisi auttaa monia. Samoin sosiaalikustannusten jakaminen tasan. Nimenomaan vaikeammin työllistyvien kohdalla terveydelliset ja sosiaaliset riskit aiheuttavat epäluuloja rekryn yhteydessä. Sama juttu auttaisi myös iäkkäitä sekä nuoria naisia.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei Tiia,

Katsopa Puheenvuoroni "Vanhempi työntekijä voisi auttaa nuorta uransa alussa". Kirjoitus on suora lainaus Hesarissa 8 vuotta sitten julkaistusta mielipidekirjoituksestani, jota julkaistiin muutamissa lehdissä.

Ehdottamastani juniori-seniori -sopimuksesta hieman pienemmissä suunnittelupöydissä kohistiin tuolloin, mutta varsinaisesti en tullut tietämään, auttoiko ko. sopimus yrityksiä "hiljaisen tiedon" siirrossa eli eläköityvän seniorin tilalle palkattavan juniorin perehdyttämisessä ja "viestikapulan" siirrossa sukupolvelta seuraavalle...

Juniori-seniori -sopimuksen malli on hyvin samankaltainen kuin ehdottamasi malli.

Luultavasti sinunkin hyvä idea torpataan sillä, että se vääristää yritysten välistä kilpailua - hoh, hoijaa (haukottaa)...

Suomessa kun on niin vaikea tuoda mitään hyvääkään ehdotusta esiin ilman puoluepolitikointia - jokuhan varmasti sanoo, että tulipalo on väärin sammutettu.

Olen nyt huomannut vähän samaa "väärin-sammutettu-palo" -syndroomaa alla olevan linkin kautta avautuvasta "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloitteen kohdalla:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

8.1.2018 avattu kansalaisaloite on vajaassa kolmessa viikossa kerännyt lähes 2000 allekirjoittajaa.

Kiitos kaikille allekirjoittajille! Muistakaa satua, "mitä pisara hunajaa saa aikaan"...

Liity Sinäkin allekirjoittajien joukkoon ja vie yhteistä asiaamme eteenpäin!

Käyttäjän EsaAuramki kuva
Esa Auramäki

Mun mielestä tuossa kirjoituksessa on kyllä ainesta. Kyllä noissa yritystuissa olisi tarkistamisen varaa. Nyt kun puhutaan työllistämisestä, niin avainasemassa ovat erityisesti pienemmät yritykset. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001923316.... https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/04/mot-tutki...

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Palkkatuki on yritystukea. Otsikko on siinä mielessä hieman vinossa. Yritystuet jotka eivät suoraan liity tutkimukseen ja kehitykseen ovat usein suorastaan haitallisia. Palkkatuki on yksi tällainen tukimuoto.

Käyttäjän EsaAuramki kuva
Esa Auramäki

Palkkatuen avulla kuitenkin on mahdollista luoda uusia,ihan kunnollisia pitkäkestoisiakin
työpaikkoja.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

TEMin '17 raportissa palkkatuki on merkattu kohdassa "arvio vaikutuksesta pitkän aikavälin tuottavuuskehitykseen" punaiseksi eli haitalliseksi. Se ei tuota lisäarvoa joten myös tämä yritystukimuoto tulisi kuopata.

Yhteenveto TEMin vuoden '17 raportista:

"- Nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain n. 10% tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista.
- Tukiin tehtävät muutokset tulisi tehdä asteittain pitkällä aikajänteellä, jotta yritykset kykenevät ennakoimaan muutoksia.
- Yritystukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää yrityssektorin pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä yritystukia ovat tuet jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä."

Yritystukijärjestelmä on siis virkamiesten (parhaan tietomme?) mukaan aikamoisen remontin tarpeessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

VATT päätyi ihan samaan jo 2015, dataa kyllä on vaikka kuinka muttei joko rohkeutta tai sitten halua. Ekaa toki puuttuu, mutta suurempi syy on jälkimmäinen. Parlamentaarisen työryhmän aikataulu on sellainen, ettei päätöksiä keretä tekemään s.e. kohdistuisivat tälle kaudelle ja lähempänä vaaleja ei muutenkaan tehdä mitää merkittävää näille. On hukattu yli kaksi ja puoli vuotta mielestäni tahallaan.

On aivan hanurista, että leikkaukset kohdistuivat siihen lähes ainoaan positiivisesti vaikuttavaan tukeen eli Tekesiin (tästä oli siis jo tutkimustietoa)

MOT:n ohejlmassa kerrottiin taannoin yritystuista ja VATTin tutkija kertoi tämän hallituksen siirtänee painopistettä uudistavista tuista nykyistä teollisuutta tukevaan. Tämä hallitus haluaa palauttaa Suomen takaisin aikaan, jolloin Suomi eli metsästä. Todellista uudistumista ei haluta vaan nykyisen pääoman ja teollisuuden säilymistä ja kasvattamista.

Tämä luo Suomelle melkoisen riskin yksipuolisuudellaan, mitä jos tuota toimialaa kohtaa lama? Hölmöläisten hommaa, kun poliitikot ryhtyvät systemaattisesti suosimaan joitain alueita ideologina pohjalta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei metsä sinänsä huonoin hevonen varmastikaan ole, mutta kukapa sitä tulevaisuudesta tietää. Todennäköisesti joku joskus kehittää korvaavat materiaalit kaikelle mitä puusta saadaan.

Käyttäjän TeemuHuhta kuva
Teemu Huhta

Hesarin mukaan yritystukia on veroalennuksien myötä 25 mrd vuodessa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000533907...

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Pääseekö tuota juttua lukemaan muuten kuin tilaajana? Joku toinen lehti tms.?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Yritystuet on monilla tahoilla, jopa yrittäjäkentässä todettu valtaosin hyödyttömiksi ja vahingollisiksi vääristäessään kilpailua.
Siitä huolimatta hallitus on vain lisännyt tukia.

"Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää"
https://yle.fi/uutiset/3-9580775

"Yritystuet ovat täyttä myrkkyä"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritystuet-ovat...

"Nordean pääekonomisti perää rajua remonttia yhtiöiden saamiin miljarditukiin ja verohelpotuksiin: ”Pieni viilaus ei nyt riitä”
https://www.hs.fi/talous/art-2000005533812.html

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Säästyvät yritystukirahat riittäisivät myöskin jo melkein koko perustulonkin rahoittamiseen!

Toimituksen poiminnat